Tietoa sivustosta

Lukion jälkeen jatkoin opiskelua itsenäisesti. Koska osaan hyvin englantia, tutkimusten lukeminen sujuu vaivatta. Kirjoitin pitkän enkun e eli ysi. Ala-asteella pelasin paljon pelejä tietokoneella, että opin jo silloin itse.

Olen nyt siis 32 vuotias ja keksintöurani alkoi n. 10 vuotta sitten. Mitään sen enempiä hommia ei ole tullut tehtyä, joten olisi mukava jossain vaiheessa elämää työllistyä pidempiaikaisesti.

Nythän teen palkatonta työtä niin pitää nostella tukia, että pysyy elossa.

Urani keksijänä alkoi kastemadoista ja kompostoinnista.

Koska pidän kalastuksesta, niin päätin talveksi alkaa viljelemään kastematoja pilkille.

Kuitenkin, kun aika olisi tullut pilkkiä, niin huomasinkin että tunsin sympatiaa kastematoja kohtaan enkä enää raaskinut tappaa ”kotieläimiä”.

Sensijaan rupesin miettimään miten saan niille mahdollisimman hyvät olosuhteet ja aluksi siis vain päädyin istuttamaan kasveja samaan ämpäriin, missä kompostoitiin biojätettä.

Tästä sitten jatkoin erilaisten pienoisekosysteemien kehittämistä ja nyt n. 5 vuotta sitten aloin opiskelemaan tästä Spirulina-levästä intensiivisesti ja myöskin miten sen voisi liittää kalankasvatukseen.

Tällä hetkellä minun intressi ei ole oma yritys, vaan mielummin autan olemassaolevia yrityksiä kehittymään keksinnöilläni ja että valtiolliset tutkimuslaitokset myös saataisiin mukaan projektiin.

Yhteistyön ehtona minulla on vain se, että kaikki tutkimustieto tuodaan nettiin vapaasti kaikille.

Tuosta spirulinasta ja sen kasvatuksesta olen huomannut, että on mahdoton löytää oikein mitään Suomeksi. Korkeintaan siitä on teoriatasolla mainittu muutama lause, jossain yleensäkin mikroleviä esittelevässä dokumentissa.

”Bioteknologia 2020 (TEM) raportin mukaan …

Tavoitetilaksi vuoteen 2020 mennessä on asetettu että, Suomen oloissa tehokkaimpien levien koekäytöstä on päästy ensimmäisiin suuren mittakaavan laitoksiin.”

Käsittääkseni Suomessa ei ole vieläkään olemassa yhtäkään leväfirmaa – siis edes pieniä, saatika suuria – jotka tuottaisivat levää markkinoille.

Itseasiassa, en löydä tasan yhtään tutkimusta missä oltaisiin edes koekäytössä kasvattaneet leviä Suomen olosuhteissa.

Kuten BTNK.fi leväselvitys yksinkertaisesti toteaakin:

”Tieteellisistä julkaisuista puuttuu levätutkimuksen osalta suuri osa teknisen kehitystyön tutkimuksesta yrityssalaisuuksien vuoksi.”

Olen päättänyt että keksintöni tulevat olemaan ilmaisia niin Kiinalle, Afrikalle kuin Suomelle.

Tässä muutaman vuoden aikana kun olen muutamilla Suomen foorumeilla tästä ideasta kertonut, niin kävijämäärien mukaan foorumeilla on tullut n. satatuhatta lukukertaa.

Aihe siis kiinnostaa tavallista kaduntallaajaa.

Tuhansia sähköpostiviestejä ja puheluita on lähtenyt ties mille valtion virkailijalle jonka pitäisi näitä asioita edistää ja auttaa, mutta mitään ei takaisin kuulu.

Myös se on korruptiota eli jonkin asian vääristymistä, jos näitä ideoita ei tueta ja tehdä vain sen takia, koska en suostu patentoimaan ja tekemään yritystä niin että keksinnöt voisi jokin omistaa: haluan että tieto, mikä voi auttaa koko maailmaa, on vapaata eikä sitä omista ketään.

Ei tällöin ole tarkoitus oikeasti siirtyä kiertotalouteen, vaan jatkaa nykyistä markkinataloutta uusilla vaatteilla jos ei sittenkään mietitä asioita maalaisjärjellä, vaan ns. ansaintalogiikalla. Uskokaa pois, kyllä siitä ansaitsee leipää kun viljelee maata eikä kemikaaleja.

Tämän sivuston tarkoitus on lopulta tarjota riippumaton ja avoin tietotaito maanviljelijälle/karjatilalliselle, miten rakentaa oman tilansa kiertoon osaksi mikrolevään perustuva lietteen/biojätteenkäsittelylaitos.

On monia papereita Suomessakin, missä painotetaan tällaisen tutkimustyön tärkeyttä ja varsinkin sen avoimuutta.

Suunnittelemani systeemi tuottaa lannoitteita ja karjalle ravintoa. Sen lisäksi lämpöä ja mahdollisesti myös sähköä.

Hyvää ideaa ei tarvitse kääriä kultapaperiin, jotta sen arvo olisi nähtävissä.

Siksi onkin harmi, että näillä näkymin Suomen sijasta nämä esittelemäni edistysaskeleet mikrolevien kasvatuksessa tehdään Kiinassa eikä täällä.

Olen nimittäin pitänyt jo monta vuotta sitten huolta siitä, että perusideat on myös englanniksi tiedotettu netissä maatalousfoorumeilla siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa ei tunnu olevan ihmisillä tai valtiollakaan, kovinkaan halua alkaa ihan aikuisten oikeasti ryhtyä tuumasta toimeen kiertotalouden kanssa.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama saako näistä ideoista kunnian Suomi vai Kiina.

En tee työtäni itseni tai Suomen takia, vaan siksi että ihmiskunnan etenevä tuhoutuminen voitaisiin estää. Se on lopulta oma itsekäskin etu, koska romahdus tulee tavalla tai toisella tämän sukupolven aikana. Jos ei ilmastonmuutos, niin taudit. Onko Suomessakin pian nykypäivää, että kymmeniätuhansia eläimiä pitää lopettaa infektioiden vuoksi kerralla?

Jos ns. maalaisjärki olisi kantava voima Suomessa toimia ja tehdä asioita, niin asiat olisivat kovin toisin. Kultapaperiin on helppo kääriä ideoita ja jopa kokonaisia kansakuntien hallituksia.

Suomessa en näe yhtäkään kiertotalouden innovaatiota, joka voisi potentiaalisesti ratkaista maailman ongelmia tai edes Suomen sisäisesti. Muutenhan siitä kerrottaisiin joka lehdessä?

Tällä sivustolla on useampi sellainen idea, jota toivottavasti myös täällä takapajuisessa Suomessa ymmärretään ennenpitkään käyttää hyväkseen.

Olen jo useamman vuoden soitellut läpi Suomen mm. yliopistot, luke, syke jne. ja yleensäkin kaikki tahot, jotka sanojensa mukaan kiertotaloutta jne. edistävät.

Tuloksena tästä on ollut lähinnä vain isot kännykkälaskut ja iso turhautuminen Suomen toimintatapoihin niin yksityisella kuin julkisella sektorilla.

Pelkästään sähköpostiini on kertynyt n. 1500 henkilöä Suomesta, jotka voisivat työnsä puolesta auttaa näitä keksintöjä etenemään yhteiseksi hyväksi.

Asiassa myöskin se, että Suomesta en ole löytänyt yhtäkään henkilöä yliopistoistakaan joka sen enempää tietäisi tästä Spirulina-levästä joten käytännössä puhelut ensin menevät siihen että minun pitää pitää pieni opetustunti mikä spirulina edes on.

Mikroleviä on satoja tuhansia, mutta vain yksi niistä: Spirulina, on järkevä vaihtoehto kasvattaa Suomessa. Silti sen kasvatusta ei ole tutkittu laisinkaan, minkään tahon toimesta. Suomessa kannattaa myös kasvattaa ns. villilevää joka on klorellatyyppinen pallolevä. Sillä on monia muita ominaisuuksia ja maaperässä se toimii pitkäaikaisempana ”ravinnepuikkona” kuin spirulina, johtuen sen kovasta solukuoresta.

Maataloudessa käytettynä, selluloosaa sisältäviäkään mikroleviä ei tarvitse silputa: kuten ihmisille ruoaksi.

Jos voit todistaa minut vääräksi, niin toimita linkki missä jokin Suomen yliopisto tai vastaava, on yleensäkään kasvattanut ja tutkinut Spirulinaa. Maksan siitä välittömästi 20 euroa kun seuraavaksi saan tuet valtiolta.

Oman käsitykseni mukaan, olen nyt luonut Suomeksi kattavimman esittelyn Spirulina-levästä tänne sivustolle: en ainoastaan teoriapuolesta vaan ennenkaikkea käytännön ratkaisuista eli näistä keksinnöistäni ja testeistä.

Ihmisiä ikäänkuin tavattomasti hämmentää se, että pitäisi vain ruveta tekemään asioita sen vuoksi, että ne ovat tärkeitä: ilman rahaa tai muita turhantärkeitä sopimuspapereita; talkoohengessä siis, kuten ennenkin Suomessa on asiat hoidettu kun asioita on pakko hoitaa tai sitten ei välttämättä selviä kukaan kylässä talven ylitse.

Sitten kun Suomessa on 100 leväyritystä, voin itsekin tyytyväisin mielin perustaa omani.

Rahaa riittää kyllä kaikille maataloudessa, ilman patenttejakin. Nyt se raha valuu ulkomaille, isojen yritysten taskuun ja siten, ekosysteemin romahtamisen kiihdyttämiseen koska asiat eivät ole ns. kestävän kehityksen pohjalla vaan kestämättömän, joka siis tulee romahtamaan 100% varmasti.

Vaikka minulla olisi rahaa mm. ostaa kaasumittareita, niin jokatapauksessa kaikki tulokset pitäisi varmentaa yliopistoissa.

Koska elän sairauspäivärahalla mm. vaikean masennukseni vuoksi, minulla ei ole rahaa sijoittaa näihin asioihin eikä ihan kokopäiväisesti aikaakaan.

Pääosin tutkimuksia on tähän asti rahoittaneet työssä käyvä kaverini.

Pelkästään 15ml elävän Spirulinan tilaaminen Teksasin yliopistosta maksoi postimaksuineen monta sataa euroa.

Parhaimmillaan tätä lisäännytin useamman sadan litran verran, mutta pääosin olen vain keskittynyt jalostustyöhön ja levän testaukseen.

Levää koemielessä syötettiin akaattikotiloille, joihin liittyen (ja myös sirkankasvatukseen) eräs toinen keksintöni nimeltä ”pohjavesiterraario”.

Tämän avulla myös ötököiden jätökset saadaan kierrätettyä, kun terraarion päältä ruiskutetaan vettä joka maa-aineksen läpi huuhtouduttuaan taasen annetaan levälle.

Tällöin ei ötököiden aluspuruja tai muuta vastaavaa, tarvitse vaihtaa kertaakaan. Systeemi pyöri n. puoli vuotta eikä esim. hometta ilmaantunut.

Pohjavettä myös ilmastetaan, jottei siellä ala mikään mädäntymään.

Kun Suomen kärkihanke kiertotalous pitää elinehtonaan rahaa ja talouskasvua, mennään aivan täysin väärässä järjestyksessä.

Ensin tulee miettiä mikä on järkevintä niin ihmisten kuin luonnon kannalta. Vasta sitten mietimme rahoja.

Löysää rahaa tuntuu olevan ihan mahdottomasti: tälläkin Joensuun alueella Martat saivat n. 130 tuhatta euroa pelkkään kyselytutkimukseen mm. yritysten biojätteiden muodostumisesta.

Itse en tarvitsisi näihin alustaviin prototyypien testeihin kuin muutaman tonnin.

Sadalla tuhannella eurolla voisin rakentaa jo toimivan leväntuotantolaitoksen pilottina.

Kyselytutkimukset ja tilastotieto toki ovat tärkeitä välineitä päätöksenteon tukena, mutta ne eivät luo mitään konkreettista ratkaisua mihinkään suuntaan.

Minulla on hyviä ideoita ja myös olen niitä miettinyt käytännön toteutuksen kannalta.

On mielestäni liiallista olettaa, että tämän lisäksi minun tulisi vielä kouluttautua yritysjohtajaksi ja alkaa tekemään ties mitä liiketoimintasuunnitelmia.

Jokaisella on jotakin annettavaa talkoissa ja töitä riittää kaikille, mutta yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea.

Kun minulla kerran on lahja ideoida ja keksiä, en halua käyttää taitojani väärin hoitamalla raha-asioita.

Minä en halua perustaa näiden ideoiden ympärille yritystä, vaan haluan että jätämme lapsillemme perinnöksi muutakin kuin epätoivoisen tilanteen ja lisää ongelmia ratkaistavaksi.

Siksi ihmettelenkin suuresti, että kun Suomessa on niin kovat puheet innovaatioista ja kiertotaloudesta, että mikä on kun ei kelpaakkaan sitten kiertotalouden innovaatiot kun ne ovat ilmaisia?

Ihmisen aika ja energia on rajallinen ja minun aikani ja energiani kuluu täysin siihen, missä minä olen hyvä.

Suomessa voimme luoda keksintöjeni ja tietotaitoni turvin maailman uudempiaikaisemman levälaitoksen.

Myöhemmin tulee myös foorumi, jossa ketä tahansa keksijä voi julkaista hyvän ideansa vapaaksi ja sitä voi kehitellä eteenpäin ketä tahansa.

Tällaisen julkisen foorumin kautta myös yliopiston ihmiset voivat osallistua vapaa-ajallaan neuvomalla ja arvioimalla keksintöjä, jolloin saadaan ilman byrokratiaa ja rahaa tietotaitoa jo käyttöön talkoisiin.

Foorumi voi myös toimia perinteisen patentoinnin alustana. Yritys voi siis julkaista siellä jonkin ongelmansa esim. yksittäisessä prosessissa ja julistaa ”löytöpalkkion” sille joka sen ratkaisee.

Niinikään löydön tehnyt keksijä voi ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia patentin myymisestä, jos ei halua julkaista ideaansa/keksintöä vapaasti.

Foorumi voi myös toimia alustana uusille yrityksille, missä ihmiset löytävät toisensa ja alkavat tehdä asioita eteenpäin yhdessä. Foorumi voi siis myös toimia perinteisenä työnvoiman välittäjänä.

Jos minulla olisi rahaa, niin maksaisin pelkästään siitä että esim. joku nuori etsii minulle tutkimuksia netistä tietyllä hakusanalla. Tällaiseen keräilyyn ei tarvita ammattitaitoa tai edes kielitaitoa, mutta aikaa ja vaivaa kylläkin.

Voisin vaikka maksaa 20 euroa per kappale tutkimuksista, jotka käsittelevät Spirulinan kasvatusta sen optimaalia kylmemmissä olosuhteissa.

Jotta tällainen portaali olisi uskottava, sitä ei voi luoda yritys tai yksityishenkilö tai yhdistyskään. Ainoa luotettava välittäjä ja foorumin ylläpitäjä olisi valtio.

Tuollaisen foorumin kautta toivon itsekin löytäväni mm. sen henkilön, joka huolehtii liiketoimintasuunnitelmista ja muusta mielestäni epäolennaisesta asiasta, kun itse voin taas keskittyä omaan työhöni.

Lopulta on yrityksien edun mukaista, että resursseja ei käytetä kilpailuun toisia yrityksiä vastaan ja usein myös tutkitaan täysin samoja asioita vaikka voitaisiin oppia toiselta.

Sensijaan, että yritykset kilpailevat toisiaan vastaan kunnes toiselle tulee konkurssi: olisi parasta keskittyä yhdessä esim. tuotesuunnitteluun ja ennenkaikkea resurssien kåytön järkeistämiseen.

Se on yhteiskunnalle iso lasku, kun yritys menee konkurssiin vain senkin takia, että yhtäkkiä on iso kasa työttömiä ihmisiä.

Mielestäni yleismaailmallinen tieto jolla voidaan ratkaista aikamme isoja ongelmia, kuuluu kaikille, eikä siten että tieto on kahlittu rahaan ja patenttiin oman edun tavoittelun nimissä.

Jos olemme rehellisiä, niin ymmärrämme että luontoa tuhoavan elämäntapamme vuoksi olemme tulevilta Suomenkin sukupolvilta vieneet synnyinoikeuden puhtaaseen ja täysipainoiseen elämään.

Kun elämämme perustuu kokonansa tällaiseen lainanottoon tulevilta sukupolvilta, niin tämä pitäisi ensinnäkin ajattelutavassa muuttua niin valtiollisella tasolla kuin tavallisten ihmisten maailmankuvassa.

Vaikka jokin tärkeä tieto vuosia myöhemmin sitten pääsisikin julkisuuteen, ei ole aikaa hukattavaksi tällä tavoin kun ekosysteemin romahdus planeetalla kiihtyy.

Suomen uusi Nokia ei ole mikään patentoitu härpäke joka tehdään Kiinan tehtaissa, vaan innovaatio eli aineetonta omaisuutta jolla voidaan auttaa ennenkaikkea vedenpulasta ja ruoanpulasta kärsiviä muita maita viemällä tällaista tekniikkaa sinne.

Tällainen on Suomen parasta ulkomaanapua, että täällä korkean teknologian ja opin maassa voimme rahan ja ruoan sijasta lähettää köyhiin maihin tietotaitoa siitä, miten siellä voivat itse kasvattaa ruokansa ja vähentää tauteja.

Jos toimintatavat Suomessa eivät muutu, niin lopulta nämä globaalit ongelmat hautaavat myös meidätkin alleen.

Suoraan sanottuna, jos emme korjaa rikkomaamme ekosysteemiä, niin lopulta ekosysteemi korjaa ihmiskunnan.

Luodaan siis yhdessä uusi maailmanjärjestys ja ruvetaan maataloustalkoisiin.

Tällöin ei mietitä Suomen suurimpana ongelmana esim. maahanmuuttoa tai Venäjää, vaan löydämme ne isoimmat ongelmat ihan Suomen sisältä: omasta navasta kuten maatalous ja holtiton kemikaalien käyttö yleensäkin.

Yhteistyöterveisin,

Henri Markku Mikael Lentonen, keksijä

10005850_647932248628248_2988372928390184317_o