BONEKO – Bonsai Ekosysteemi

boneko

Blogi on keskittynyt pääosin mikrolevään, mutta varsinainen boneko eli bonsai ekosysteemi on isompi kokonaisuus.
Idea lähti n. 10 vuotta sitten, kun rupesin viljelemään kastematoja talveksi pilkille. Kuitenkin kävi niin, että aloin säälimään lieroja ja rupesin miettimään miten voisin tehdä lemmikeille mahdollisimman mukavat oltavat.
Aluksi ne elivät 30 litran saavissa, missä oli biojätettä ja multaa mutta sitten rupesin miettimään, että eihän luonnossakaan asiat varsinaisesti ihan noin mene ja päädyin istuttamaan kuituhamppua sammioon koska se on voimakaskasvuinen ”rikkaruoho” joka kasvattaa isot juuret joita kastemadot voisivat sitten napostella kun biojäte loppuu.
Tästä lähti sitten idea alkaa ideoimaan isompaa kokonaisuutta, uuden sukupolven omavaraista pientilaa ja nimesin projektin bonsai ekosysteemiksi sillä siinä on tarkoitus kopioida luonnon omia mekanismeja ja välttää kaikkea keinotekoista.
Uuden sukupolven pientila ensinnäkin tuottaa oman sähkönsä nk. puukaasumoottorilla. Se on yksinkertaisesti vain auton bensiinimoottori, joka on muokattu käymään puusta saadulla kaasulla. Hajautettu sähköntuotanto on ympäristöystävällistä mutta myös tärkeää huoltovarmuuden kannalta, jolloin syntyy win-win tilanne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukaasu

Pienhiukkaset ja palokaasut johdetaan mikrolevälle, joten hiili- tai pienhiukkaspäästöjä ei synny vaan päinvastoin happea. Mikrolevää siis kasvatetaan eri prosesseja varten eri tiloissa eli palokaasuja ei johdeta kompostireaktorin leväreaktoriin. Komposti/leväreaktorissa ei myöskään kasvateta kastematoja, niitä kasvatetaan erillisessä tilassa yhdessä akaattikotiloiden kanssa.
Suomessa kotiloita myyvät monet ravintolat, mutta ne tilataan ulkomailta pakastettuina joka heikentää lihan laatua. Lisäksi syntyy hiiltä ilmakehään, kun kotiloita ei kasvateta Suomessa.
Puuta ei kannata kaasuttaa, sillä metsiä hakataan jo muutenkin liikaa. Samalla kun metsä ajetaan kaljuksi, puiden lisäksi kuolee miljardeittain ötököitä ja mm. lintujen koti. Lisäksi maaperän mikrobiologinen tasapaino horjuu eikä se korjaannu välttämättä ennnalleen edes satojen vuosien kuluessa, vaikka metsä jätettäisiin rauhaan jatkossa.
Puun sijasta voidaan kaasuttaa vaikka pelkkää heinää, tai parhainta olisi kuituhampun varsi joka sisältää n. 3 kertaa enemmän selluloosaa per hehtaari kuin puu. Selluloosasta siis pyrolyysissä kaasuuntuu vetyä ja happea, jotka ohjataan auton moottoorin: moottorissa renkaat vain korvataan sitten sähkögeneraattoreilla.
Auton moottori kestää näin ”isältä pojalle” kun sitä käytetään pienillä kierroksilla ja sitä ei rasiteta kuten maatieajossa. Polttoprosessi luonnollisesti tuottaa myös lämpöä, joka on hyödyksi talvella.
Lisäksi metsätyöt vaativat huomattavasti enemmän polttoainetta, kuin peltotyöt. Eikä siinä vielä kaikki, hampunsiemen on yksi maailman ravinnerikkain siemen ja sitä voidaan käyttää rehuksi tai ihmisille ruoaksi. Se sisältää mm. enemmän amonihappoja, kuin soija.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu#Hampunsiemenet_ja_siemenist%C3%A4_puristettava_%C3%B6ljy

Hampulla voidaan siis tuottaa sähköä ja ravintoa, kuidusta voi myös tehdä vaatteita. Suomen vaatetuotanto on ala-arvoisessa tilanteessa: suurin osa vaatteista ja niiden raaka-aineista tuotetaan ulkomailla.
On turha puhua Suomen itsenäisyydestä/omavaraisuudesta, kun olemme kaikin tavoin riippuvaisia muista maista.
Aquponics eli kalojen kiertovesiviljely on myös yksi uudistuksenaihe: arvokalana kasvatetaan muikkua, koska sen voi syödä kokonaisena. Lisäksi se voidaan kerätä muutaman kuukauden välein verrattuna monen vuoden työn tulokseen lohella. Tällöin mahdollinen saastuminen ei aiheuta niin mittavia vahinkoja.
Lisäksi lohenlihan erottelun prosessointi vie aikaa ja rahaa, kun muikku voidaan kerätä ja myydä about sellaisenaan. Muikussa on paremmat ravintoarvot tietenkin kuin lohenlihassa koska kokonaisesta muikusta saat myös sen aivot ja sisäelimet.
Mahdollisimman suljetussa systeemissä voidaan minimoida ympäristömyrkyt ja raskasmetallit, jolloin muikut ovat raskaana oleville naisille ja lapsille erityisen hyvää ravintoa joille ei tarvitse asettaa käyttörajoja, kuten luonnonkaloissa on.
Muikun lisäksi systeemissä on rapuja ja imumonneja, jotka pitävät huolta pohjakerroksen kuonasta. Kiertovesiviljelyn kalojen sanotaan usein maistuvan ”mudalta” mikä johtuu mädättäjämikrobien kasvusta systeemissä. Kun pohjasta pitää huolta muut eläimet, niin mädättäjämikrobit eivät siellä muodosta kasvustoja. Partamonneja ja rapuja ei siis kerätä systeemistä, vaan ne ovat ainoastaan olemassa systeemin hyvinvoinnin kannalta. Ravut syövät kuolleet muikut ja ylimääräisen kalanruoan, lisäksi ne syövät myös kalojen jätöksiä.
Kasveja ei kasvateta ainoastaan ihmisille ravinnoksi, vaan niiden avulla tuotetaan osa kalojen ruoasta in situ eli paikan päällä. Tällöin systeemi on yhä ekologisempi, kun kalojen ruokaa ei tarvitse valmistaa muualla ja kuskata laitokseen. Saatika että kalanruokaan laitetaan kalaa/soijaa. Systeemissä kasvaa chilejä, koska niiden lehdet sisältävät D2-vitamiinin lisäksi D3-vitamiinia jota on hyvä käyttää kalanruoassa.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814612017967

Chilinlehtien lisäksi kalojen ruokaan tulee akaattikotiloita, hampunsiemeniä, kastematoja ja mikrolevä Spirulinaa. Nämä kaikki murskataan, sekoitetaan ja puristetaan pelleteiksi. Kun laskin tällaisen ekologisen luomukalanruoan vitamiinit, hivenaineet jne. verrattuna teolliseen kalanruokaan niin kaikkea muuta oli riittävästi paitsi K-vitamiinia joten systeemissä pitää kasvattaa vielä jotain K-vitamiinia sisältävää kasvia chilin lisäksi jota en vielä ole päättänyt.
Systeemi tuottaa chilin hedelmiä ihmisille. Chili on monivuotinen kasvi ja voi elää jopa 10-vuotiaaksi, joten tämä vähentää systeemin säätöä kun ei tarvitse kokoajan istuttaa uusia esim. salaatteja. Chilissä on C-vitamiinia ja lisäksi tulisuuden aiheuttava kapsaisiini on voimakas antioksidantti. Ilmastoviisaan talouskasvun mallin mukaisesti ei ole järkevää talvisin tuoda mm. appelsiineja ulkomailta, vaan tuottaa esim. chiliä Suomessa.
Palatakseni taas alkuun eli kompostiin niin nykyään ns. bokashi kompostointi on suht. yleistä, mutta tuona aikana olin suht. yksin EM-tekniikan ja kastematojen kanssa. Nykyään sitten olen suht. yksin tämän mikrolevän kasvatuksen kanssa, mutta jossain vaiheessa sekin tulee yleistymään Suomessa.
Pelkästään mikrolevätestejä on kertynyt monta kymmentä sivua, näiden alustavien testien perusteella.
Voit lukea testisarjan täältä, sen on tarkoitus kestää 2-3 vuotta kunhan saan jostain rahoitusta n. 30 tuhatta euroa sen toteuttamiseen.

https://spirulinasuomi.wordpress.com/leader-rahoitushakemus-2020/

En saanut koskaan tuota hakemusta valmiiksi, suurimmilta osin sen vuoksi kun olen jo 33 vuotiaana mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Minulla ei myöskään ole ketään auttamassa näiden kanssa, niin koko homma tuntu täysin mahdottomalta.
Mutta onhan näitä vanhan kansan sanontoja kuten yrittänyttä ei laiteta tai vaikkapa työ tekijäänsä kiittää entäpä pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Projekti on kuitenkin edistynyt hitaasti mutta varmasti niin sehän on siis tärkeintä.
Yksi testi mikä tulee mieleen joka tuonne Leader-hakemukseen pitäisi päivittää on se, kun sirkkojen kuori on kitiiniä. Se on kovaa ainesta ja kun ihmiset syö sirkkoja, niin ei se ole mukava kokemus.
Kuori sulaa emäksiseen lipeään jolloin syntyy kitosaania. Kitosaani on taas lääketieteen käyttämä tuote, joten sirkankasvatuksen arvoa saataisiin nostettua tällaisella win-win tilanteella.
”Kun kitiiniä deasetyloidaan emäksellä, saadaan kitosaania, joka liukenee happamaan vesiliuokseen. ”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitiini
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitosaani

Yksi testi siis olisi se, paljonko kilosta sirkkoja saa uutettua kitosaania. Ja tuleeko siitä hyvälaatuista ilman että sitä pitää vielä käsitellä kemikaaleilla. Sille olisi jo markkinat Suomessa kotiviinin kirkasteena. Tai ns. ”ituhipit” sitä ostaisi terveystuotteena.
Tuskinpa Suomesta viiniharrastajat/ituhipit saa kotimaista kitosaania, saatika ekologisesti & luomuna tuotettuna. Syntyisi siis kilpailuetu, kun voisimme tarjota tällaista tuotetta.
Lisäksi tosiaan kun se kuori on suurimmaksi osaksi liuennut, niin sirkat olisi sitten kuluttajalle mukavampi syödä. Lisäksi kun se sirkka upotetaan sulamaan pH 14 liuokseen, niin voidaan olla varmoja ettei lopputuote tule koskaan sisältämään esim. salmonellaa, on se sen verran ytyä tavaraa se lipeä kun siinä voi kalaakin säilöä, mikä muutoin pilaantuu hetkessä.
Minulta muuten on turha kenenkään kysellä kannattavuuslaskelmia. Nykyinen talouskasvun malli on alusta alkaen ja perinpohjin luonnevikainen, niin uuden ajan talouskasvu on ilmastoviisas: maailma kun ei toimi rahalla, niin tästä pakkomielteisestä rahan ajattelusta pitää luopua myös bisneksessä ja miettiä ensin, mikä kannattaa maalaisjärjellä.
Kun katsotaan nykyisiä yrityksiä ja mietitään mikä olisi ja mikä ei kannattavaa maalaisjärjellä, voisin sanoa että 90% joutuisi konkurssiin jos talouskasvu toimisi rehellisillä arvoilla eikä vain rahan pyörittämisellä.
Lopuksi levä/kompostireaktori v2 prototyypin selitys videolla jonka aion nyt tässä talven mittaan testailla:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s